Koalia konaba
dezenvolvimentu ita bele hatene nu’udar prosesu ou esforsu ida atu hadi’a buat
ne’ebé ladun diak ba diak liu, ou hamosu buat foun ba vida moris komunidade.
Prosesu dezenvolvimentu ne’ebé hatur
durante ne’e, seidauk responde nesessidade komunidade nian, kondisaun akontese
tamba fó deit benefisiu ba ema ka grupu balun deit.
“Kestaun refere akresenta husi Deputadu, Inacio Moreira hosi
Komisaun G, bazeia ba fiskalizasaun ne’ebé sira halo dala balun Governante sira
fó projetu ba sira nia familia no osan barak mak aloka ba projetu ne’e, maske
sira rasik la direitamente jere kompañia ne’ebé sira iha, maibe fó ba sira nia
maun-alin no sira nia maluk ou kolega grupu (grupu Polítiku) nian hodi jere. Sira
tenke liu dalan ida ne’e hodi evita kontrolu husi Públiku no Sosiadade Sivil
sira. (TimorNewsLine, 12 Outubru 2011)”[1][1].
Timor-Leste nu’udar Nasaun foun, hahú’u nia Polítika
Administrativa Transitória iha Misaun Nações Unidas (UNTAET) nia okos durante
tinan rua ho balun nia laran no ikus mai iha loron 20 fulan Maio tinan 2002,
Timor-Leste hetan soberania total liu
husi Polítika Restaurasaun Independensia.
Governu Timor-Leste atráves husi lei númeru 2/2004 konaba
eleisaun Suku, realiza eleisaun faseadas
ba membros Konsellu Suku hamutuk 442 Sukus ne’ebé mak komesa iha Dezembro 2004
no finaliza iha Setembru 2005. Eleisaun Suku ida ne’e mak primeiru eleisaun
lokal ne’ebé hala’o iha ita nia rai depois de eleisaun geral 2001 nomos 2002 ba
assembleia konstituante nomos Presidente da República Respectivamente.
Wainhira Governu deseña lei no regulamentus básikus hodi
estabelese Suku nomos nia orgaun sira, iha altura ne’eba Governu mos realiza
hela estudus espesialijadus konaba divijaun administrativas iha País nian nomos
diferentes modelus konaba deskonsentrasaun no desentralizasaun administrativa
ne’ebé mak sei implementa iha Timor-Leste. Entretanto, sem prejuízo leis sira
ne’ebé mak sei mosu mai husi rezultadu estudu espesialijadu, ida ne’e
importante tebes atu governu iha tempo ida ne’eba atu lejitima papél ne’ebé mak
desempeña ona husi lideransa komunitáriu nomos estruturas komunitárius sira,
atráves husi eleisaun Suku tuir lei no. 2/2004.
Antes de eleisaun Suku 2004, na realidade, lideransa
komunitáriu nomos estruturas komunitárius sira iha ona papél importante ida
hodi organiza komunidades ne’ebé maka tenki rekoñesidu husi Estadu tamba Estadu
mos depende ba sira hodi organiza, nomos mobiliza komunidade sira iha nível
Suku ba dezenvolvimentu sócio-ekonomiku no kultural Timor-Leste nian.
Governu liu husi Ministério Administrasaun Estatál e
Ordenamentu Território liu husi IV Governu Konstitusional, Governu kontinua
hala’o servisu maka’as hodi kria lei no. 3/2009 defini lideransa komunitáriu
sira nu’udar pessoal koletiva atu organiza partisipasaun sidadaun hodi fó
solusaun ba sira nia problema rasik no hala’o planu programa ne’ebé deside
hamutuk ho komunidade. Dekretu lei ne’e mos hateten katak lideransa lokal Chefe
do Suku eleitu husi komunidade liu husi eleisaun geral ho liverdade no
demokrasia.
Depois de hetan direitu hanesan Chefe do Suku ka lideransa
lokal, liu husi eleisaun geral no sei lidera komunidade iha Suku laran ho
durasaun tempu tinan 6 (ne’en). Atu hala’o servisu ho efektivu no efisensia,
responsabilidade no papél lideransa lokal iha Dekretu Lei no. 3/2009 ne’ebé
hateten mos katak responsabilidade no papél lideransa lokal hanesan tuir mai
ne’e:
1.
Koordena implementasaun hodi foti
desijaun husi Konsellu do Suku no halo koordenasaun ho membrus Konsellu do Suku
sira seluk.
2.
Promove prosesu konsultasaun no
diskusaun ne’ebé kontinua nafatin iha komunidade hotu konaba planeamentu no
ezekusaun ba programa dezenvolvimentu komunitáriu.
3.
Halo kooperasaun ho administrasaun
municipal no reprezentante governu konaba adopta prosedimentu hotu ba
dezenvolvimentu Suku.
4.
Resolve problema ka konflitu ki’ik ne’ebé
mosu entre Aldeia ida ka rua ne’ebé iha Suku.
5.
Promove no kriasaun atu bele halo
prevensaun ba violênsia doméstika.
6.
Iha inisiativa atu fó apoiu no
akompaña vítima violênsia doméstika no tratamentu no kastigu ba agresor atu
nune’e bele halakon kazu ne’e iha komunidade nia le’et.
7.
Husu intervensaun ba parte seguransa
se wainhira mosu konflitu ka violênsia ida ne’ebé lahetan solusaun iha nível
lokal no sai hanesan provokasaun.
8.
Apresenta ba aprovasaun iha Konsellu
do Suku konaba relatóriu finanseiru annual nomos aktividades dezenvolvimentu
nian.
Lider lokal hanesan Chefe do Suku iha papél hodi dirigi
aktividades desenvolvida husi nia komunidade sira hodi kontribui ba
konsolidasaun unidade nasional, produsaun bens no serbisu ne’ebé mak destinadu
ba satisfasaun ba nessesidades básikas husi vida nomos dezenvolvimentu iha Suku
nian. Chefe do Suku nomos nia membros Konsellu do Suku hetan autorizasaun hodi
desempeña iha aktividades iha áreas sira ne’ebé mak hanesan paz no harmónia
social, recenseamentu no registu populasaun, edukasaun sívika, promosaun ba
línguas oficiais, seguransa alimentar, proteksaun ba meio ambiente, edukasaun,
kultura no desportu.
Wainhira exerse sira nia funsaun iha área ne’ebé mak
estabelesidu husi leis no regulamentus, membros konsellu de Suku sira sempre
halo artikulasaun ho administrasaun lokal, partikularmente ho administrasaun
Sub-distritu ne’ebé mak geografikamente besik liu ba sira. Komu Suku hanesan
autoridades komunitárius no laos parte husi administrasaun Sub-distritu,
Governu sempre trata Suku sira hanesan autoridades komunitárius ne’ebé mak
organiza sira nia komunidade hodi halo dezenvolvimentu iha sira nia Suku laran.
Mesmo hanesan ne’e, governu fasilita servisu membrus Konsellu do Suku sira
atraves husi fo insentivus ba membrus sira nomos fo fundu administrasaun Sukus.
Bazeia ba regulamentu no dekreitu lei konaba papél lideransa
lokal atu exerse nia funsaun hodi organiza komunidade atu dezeña planu programa
ba dezenvolvimentu Suku liu-liu iha Suku Pairara, realidade ne’ebé iha
dezenvolvimentu Suku iha parte balun ne’ebé fó progreso no parte balun ne’ebé
sei sai hanesan difikuldade ba komunidade, tantu iha dezenvolvimentu fisiku no
non fisiku, relasaun ho fatór ida ne’e Suku Pairara mudansa husi
dezenvolvimentu ne’ebé hetan agora dadaun la ses husi nível edukasaun ne’ebé
komunidade no lideransa lokal husi Suku Pairara mínimu liu, ho nível edukasaun
ne’ebé mínimu bele fó impaktu ba planu programa Suku nian iha dezenvolvimentu
Suku. Tamba ne’e atu atinji objetivu husi denzenvolvimentu lokal iha Suku maka:
importante tenki iha partisipasaun komunidade ba programa dezenvolvimentu lokal
Suku, partisipasaun komunidade ne’ebé mensiona atu fó forsa no motivu ba iha
komunidade no lideransa komunitáriu sira oinsa atu iha kreatividade ba iha
dezenvolvimentu Suku.
Efektivu no efisiensia husi dezenvolvimentu iha Suku
importansia liu hare husi papél lideransa lokal no Konsellu Suku alende mos iha
kapasidade servisu, no konsiênsia komunidade iha Suku Pairara. Papél lideransa
lokal hanesan fatór determinante iha susesu dezenvolvimentu Suku, tamba ne’e
importante tebes atu organiza komunidade no halo planu programa ba
dezenvolvimentu Suku liu husi hasa’e kapasidade no kualidade rekursus humanus
iha Suku laran. Suku hanesan komponenti husi estrutura ne’ebé importante iha
guvernasaun laran, tamba involvimentu husi komunidade ne’ebé ho kapasidade
mínimu, maka iha prosesu dezenvolvimentu iha Suku la lao, alende kapasidade
komunidade ne’ebé mínimu tebes atu fó nia kontribusaun ba iha prosesu
dezenvolvimentu Suku, nune’e mos falta motivasaun atu hasa’e kualidade
edukasaun no aumenta kapasidade liu husi aktividade social, treinamentu hodi
suporta ka apoiu implementasaun programa Suku.
Bazeia ba enkuadramentu ne’ebé iha, bele konklui katak papél
lideransa lokal iha dezenvolvimentu komunitáriu importânsia tebes atu organiza
no mobiliza komunidade no halo planu programa ba dezenvolvimentu iha Suku
laran, tantu programa Guverno sentral no Governu lokal Suku Pairara. Tamba ne’e
hakerek nain ho objetivu hodi hili títulu “Papél Lideransa Lokal iha Dezenvolvimentu
Komunitáriu”


0 comments:
Post a Comment