Sunday, June 25, 2017

PAPÉL LIDERANSA LOKAL IHA DEZENVOLVIMENTU KOMUNITÁRIU



Koalia konaba dezenvolvimentu ita bele hatene nu’udar prosesu ou esforsu ida atu hadi’a buat ne’ebé ladun diak ba diak liu, ou hamosu buat foun ba vida moris komunidade. Prosesu dezenvolvimentu ne’ebé  hatur durante ne’e, seidauk responde nesessidade komunidade nian, kondisaun akontese tamba fó deit benefisiu ba ema ka grupu balun deit.
“Kestaun refere akresenta husi Deputadu, Inacio Moreira hosi Komisaun G, bazeia ba fiskalizasaun ne’ebé sira halo dala balun Governante sira fó projetu ba sira nia familia no osan barak mak aloka ba projetu ne’e, maske sira rasik la direitamente jere kompañia ne’ebé sira iha, maibe fó ba sira nia maun-alin no sira nia maluk ou kolega grupu (grupu Polítiku) nian hodi jere. Sira tenke liu dalan ida ne’e hodi evita kontrolu husi Públiku no Sosiadade Sivil sira. (TimorNewsLine, 12 Outubru 2011)”[1][1].
           
Timor-Leste nu’udar Nasaun foun, hahú’u nia Polítika Administrativa Transitória iha Misaun Nações Unidas (UNTAET) nia okos durante tinan rua ho balun nia laran no ikus mai iha loron 20 fulan Maio tinan 2002, Timor-Leste hetan  soberania total liu husi Polítika Restaurasaun Independensia.
Governu Timor-Leste atráves husi lei númeru 2/2004 konaba eleisaun Suku, realiza eleisaun faseadas ba membros Konsellu Suku hamutuk 442 Sukus ne’ebé mak komesa iha Dezembro 2004 no finaliza iha Setembru 2005. Eleisaun Suku ida ne’e mak primeiru eleisaun lokal ne’ebé hala’o iha ita nia rai depois de eleisaun geral 2001 nomos 2002 ba assembleia konstituante nomos Presidente da República Respectivamente.
Wainhira Governu deseña lei no regulamentus básikus hodi estabelese Suku nomos nia orgaun sira, iha altura ne’eba Governu mos realiza hela estudus espesialijadus konaba divijaun administrativas iha País nian nomos diferentes modelus konaba deskonsentrasaun no desentralizasaun administrativa ne’ebé mak sei implementa iha Timor-Leste. Entretanto, sem prejuízo leis sira ne’ebé mak sei mosu mai husi rezultadu estudu espesialijadu, ida ne’e importante tebes atu governu iha tempo ida ne’eba atu lejitima papél ne’ebé mak desempeña ona husi lideransa komunitáriu nomos estruturas komunitárius sira, atráves husi eleisaun Suku tuir lei no. 2/2004.
Antes de eleisaun Suku 2004, na realidade, lideransa komunitáriu nomos estruturas komunitárius sira iha ona papél importante ida hodi organiza komunidades ne’ebé maka tenki rekoñesidu husi Estadu tamba Estadu mos depende ba sira hodi organiza, nomos mobiliza komunidade sira iha nível Suku ba dezenvolvimentu sócio-ekonomiku no kultural Timor-Leste nian.
Governu liu husi Ministério Administrasaun Estatál e Ordenamentu Território liu husi IV Governu Konstitusional, Governu kontinua hala’o servisu maka’as hodi kria lei no. 3/2009 defini lideransa komunitáriu sira nu’udar pessoal koletiva atu organiza partisipasaun sidadaun hodi fó solusaun ba sira nia problema rasik no hala’o planu programa ne’ebé deside hamutuk ho komunidade. Dekretu lei ne’e mos hateten katak lideransa lokal Chefe do Suku eleitu husi komunidade liu husi eleisaun geral ho liverdade no demokrasia.
Depois de hetan direitu hanesan Chefe do Suku ka lideransa lokal, liu husi eleisaun geral no sei lidera komunidade iha Suku laran ho durasaun tempu tinan 6 (ne’en). Atu hala’o servisu ho efektivu no efisensia, responsabilidade no papél lideransa lokal iha Dekretu Lei no. 3/2009 ne’ebé hateten mos katak responsabilidade no papél lideransa lokal hanesan tuir mai ne’e:
1.        Koordena implementasaun hodi foti desijaun husi Konsellu do Suku no halo koordenasaun ho membrus Konsellu do Suku sira seluk.
2.        Promove prosesu konsultasaun no diskusaun ne’ebé kontinua nafatin iha komunidade hotu konaba planeamentu no ezekusaun ba programa dezenvolvimentu komunitáriu.
3.        Halo kooperasaun ho administrasaun municipal no reprezentante governu konaba adopta prosedimentu hotu ba dezenvolvimentu Suku.
4.        Resolve problema ka konflitu ki’ik ne’ebé mosu entre Aldeia ida ka rua ne’ebé iha Suku.
5.        Promove no kriasaun atu bele halo prevensaun ba violênsia doméstika.
6.        Iha inisiativa atu fó apoiu no akompaña vítima violênsia doméstika no tratamentu no kastigu ba agresor atu nune’e bele halakon kazu ne’e iha komunidade nia le’et.
7.        Husu intervensaun ba parte seguransa se wainhira mosu konflitu ka violênsia ida ne’ebé lahetan solusaun iha nível lokal no sai hanesan provokasaun.
8.        Apresenta ba aprovasaun iha Konsellu do Suku konaba relatóriu finanseiru annual nomos aktividades dezenvolvimentu nian.
Lider lokal hanesan Chefe do Suku iha papél hodi dirigi aktividades desenvolvida husi nia komunidade sira hodi kontribui ba konsolidasaun unidade nasional, produsaun bens no serbisu ne’ebé mak destinadu ba satisfasaun ba nessesidades básikas husi vida nomos dezenvolvimentu iha Suku nian. Chefe do Suku nomos nia membros Konsellu do Suku hetan autorizasaun hodi desempeña iha aktividades iha áreas sira ne’ebé mak hanesan paz no harmónia social, recenseamentu no registu populasaun, edukasaun sívika, promosaun ba línguas oficiais, seguransa alimentar, proteksaun ba meio ambiente, edukasaun, kultura no desportu.
Wainhira exerse sira nia funsaun iha área ne’ebé mak estabelesidu husi leis no regulamentus, membros konsellu de Suku sira sempre halo artikulasaun ho administrasaun lokal, partikularmente ho administrasaun Sub-distritu ne’ebé mak geografikamente besik liu ba sira. Komu Suku hanesan autoridades komunitárius no laos parte husi administrasaun Sub-distritu, Governu sempre trata Suku sira hanesan autoridades komunitárius ne’ebé mak organiza sira nia komunidade hodi halo dezenvolvimentu iha sira nia Suku laran. Mesmo hanesan ne’e, governu fasilita servisu membrus Konsellu do Suku sira atraves husi fo insentivus ba membrus sira nomos fo fundu administrasaun Sukus.
Bazeia ba regulamentu no dekreitu lei konaba papél lideransa lokal atu exerse nia funsaun hodi organiza komunidade atu dezeña planu programa ba dezenvolvimentu Suku liu-liu iha Suku Pairara, realidade ne’ebé iha dezenvolvimentu Suku iha parte balun ne’ebé fó progreso no parte balun ne’ebé sei sai hanesan difikuldade ba komunidade, tantu iha dezenvolvimentu fisiku no non fisiku, relasaun ho fatór ida ne’e Suku Pairara mudansa husi dezenvolvimentu ne’ebé hetan agora dadaun la ses husi nível edukasaun ne’ebé komunidade no lideransa lokal husi Suku Pairara mínimu liu, ho nível edukasaun ne’ebé mínimu bele fó impaktu ba planu programa Suku nian iha dezenvolvimentu Suku. Tamba ne’e atu atinji objetivu husi denzenvolvimentu lokal iha Suku maka: importante tenki iha partisipasaun komunidade ba programa dezenvolvimentu lokal Suku, partisipasaun komunidade ne’ebé mensiona atu fó forsa no motivu ba iha komunidade no lideransa komunitáriu sira oinsa atu iha kreatividade ba iha dezenvolvimentu Suku.
Efektivu no efisiensia husi dezenvolvimentu iha Suku importansia liu hare husi papél lideransa lokal no Konsellu Suku alende mos iha kapasidade servisu, no konsiênsia komunidade iha Suku Pairara. Papél lideransa lokal hanesan fatór determinante iha susesu dezenvolvimentu Suku, tamba ne’e importante tebes atu organiza komunidade no halo planu programa ba dezenvolvimentu Suku liu husi hasa’e kapasidade no kualidade rekursus humanus iha Suku laran. Suku hanesan komponenti husi estrutura ne’ebé importante iha guvernasaun laran, tamba involvimentu husi komunidade ne’ebé ho kapasidade mínimu, maka iha prosesu dezenvolvimentu iha Suku la lao, alende kapasidade komunidade ne’ebé mínimu tebes atu fó nia kontribusaun ba iha prosesu dezenvolvimentu Suku, nune’e mos falta motivasaun atu hasa’e kualidade edukasaun no aumenta kapasidade liu husi aktividade social, treinamentu hodi suporta ka apoiu implementasaun programa Suku.
Bazeia ba enkuadramentu ne’ebé iha, bele konklui katak papél lideransa lokal iha dezenvolvimentu komunitáriu importânsia tebes atu organiza no mobiliza komunidade no halo planu programa ba dezenvolvimentu iha Suku laran, tantu programa Guverno sentral no Governu lokal Suku Pairara. Tamba ne’e hakerek nain ho objetivu hodi hili títulu “Papél Lideransa Lokal iha Dezenvolvimentu Komunitáriu”



Share:

0 comments:

Post a Comment

Flag Counter

Flag Counter
Copyright © Teknolojia Informasaun |Kria Hosi Celes Amaral